"Johanna vie kätensä hänen hiustensa läpi ja Max kallistaa päätään hieman sivulle paljastaen vahvan leuan pehmeän parran alta. Johanna antaa toisen kätensä vaeltaa omaa kaulaansa pitkin alas, t-paidan päälle, kunnes hän löytää nahkavyön hameensa päältä."Kevät on juuri muuttunut kesäksi ja opiskelijakaupunki on lähes tyhjä. Johannan suunnitelma oli käydä rauhallisella kävelyllä ja nauttia omasta seurastaan. Sen sijaan hän törmää tuntemattomaan, joka kiinnittää hänen huomionsa. Miehen nimi on Max, ja he tuntevat välitöntä vetoa toisiinsa. Pian Johannan rauhallinen kävely muuttuu aivan muuksi. Ja yhtäkkiä Johanna on kiitollinen siitä, että kaupunki on melkein tyhjä.-
